S-ryhmän tavoitteena on puolittaa ruokahävikkinsä vuoteen 2030 mennessä. Satakunnan Osuuskaupassa otetaan koko ajan käyttöön uusia keinoja, jotta syömäkelpoista ruokaa ei päätyisi haaskuuseen.
Suurin osa, noin kolmannes, kaikesta ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa. Tämä tarkoittaa, että me suomalaiset hukkaamme ruokaa 120–160 miljoonaa kiloa vuosittain. Henkilöä kohden se tarkoittaa 20–25 kiloa vuodessa eli ruokaa menee hukkaan noin sadan euron arvosta.
Hävikkiä syntyy myös alkutuotannossa sekä elintarviketeollisuudessa. Yleinen käsitys on, että erityisen paljon sitä syntyy kaupoissa ja ravintoloissa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan kokonaisuutena nämä toimialat hoitavat leiviskänsä hävikintorjunnassa hyvin.
Kunnianhimoiset tavoitteet
S-ryhmä on hävikintorjunnassa edelläkävijä. Jo pitkään myös me Satakunnan Osuuskaupassa olemme pyrkineet minimoimaan ruokahävikkiä kaikilla toimialoillamme. S-ryhmä päivitti oman ruokahävikkitavoitteensa vuoden 2020 lopulla osana uutta vastuullisuusohjelmaa. Nyt tähtäimessä on hävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä.
Tämän kunnianhimoisen tavoitteen toteutumiselle antaa uskoa se, että viime vuonna S-ryhmän ruokakauppojen hävikki laski peräti seitsemän prosenttia. Satakunnan Osuuskaupassa vastaava luku oli 3,5 prosenttia.
Muutoksen taustalta löytyvät sekä toiminnan kehittäminen että koronapandemian takia selvästi kasvanut kysyntä.
– Hävikin pienentäminen on meille selkeä vastuullisuusvalinta. Kaatopaikalle ei tänä päivänä lähde marketeistamme, ravintoloistamme eikä liikennemyymälöistämme jätettä käytännössä lainkaan, toimialajohtaja Jussi Kaartinen kertoo.
Samaan hengenvetoon hän toteaa, että hävikinhallinta on myös taloudellisesti järkevää toimintaa.
– Meillä Satakunnan Osuuskaupassa mietitään jatkuvasti uusia keinoja välttää hävikkiä. Joskus niiden avulla pystytään samanaikaisesti parantamaan palvelua ja toteuttamaan asiakkaiden toiveita – toisin sanoen tekemään hävikistä hyvikkiä, Kaartinen jatkaa.
Hävikinhallinta vaatii henkilökunnalta jatkuvaa valppautta ja monenlaista osaamista. Hävikkiä nimittäin syntyy pitkässä ketjussa useammassa vaiheessa, joihin kaikkiin on mahdollista vaikuttaa: tilaamisessa, kuljetuksessa, vastaanotossa, varastoinnissa ja säilyttämisessä sekä esillepanoissa ja valmistuksessa.
Hävikistä hyvikiksi -juttusarjassa kerromme, kuinka Satakunnan Osuuskauppa osana S-ryhmää kehittää toimintaansa hävikin minimoimiseksi. Kurkistamme toimenpiteisiin liikennemyymälöissä, marketeissa, hotellissa ja ravintoloissa. Kerromme myös, kuinka uutta teknologiaa hyödynnetään hävikin torjunnassa.
Vuosittain lahjoitamme merkittävän määrän ruokaa hyväntekeväisyyteen, mikä sekin on vastuullinen tapa torjua hävikkiä. Esittelemme juttusarjassa tätä toimintaa ja kerromme yhteistyökumppaneistamme.
Teksti: Kimmo Salo
Kuva: Leena Mettälä
