Satakunnan Osuuskaupan S-marketit torjuvat hedelmä- ja vihannesosastolla syntyvää hävikkiä uusilla hävikkilaatikoilla. Asiakkaat ovat suuresti toivoneet tätä eri puolilla Suomea suosioon noussutta käytäntöä.

Hävikkilaatikoihin kootaan myymälässä esimerkiksi hieman kolhiintuneita, mutta vielä käyttökelpoisia hedelmiä ja vihanneksia, jotka asiakas voi ostaa edullisesti 0,65 euron kilohintaan. Laatikoiden määrä ja sisältö vaihtelee päivittäin sen mukaan, millaisia hävikkituotteita heviosastolta kulloinkin löytyy.

Toimintatapa on ollut jo aiemmin käytössä useamman alueosuuskaupan alueella, ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Laatikot käyvät myymälöissä nopeasti kaupaksi, ja niiden avulla saadaan tehokkaasti vähennettyä hävikkiä.

”Hävikkilaatikon ostaminen on helppo tapa tehdä arjen ekoteko ja samalla lisätä kasvisten osuutta omalla lautasellaan. Asiakkaamme ovat tätä myös kovasti toivoneet. Tuomme hevihävikkilaatikot kaikkiin S-marketeihimme ja seuraamme, miten ne otetaan vastaan ”, sanoo toimialajohtaja Jussi Kaartinen Satakunnan Osuuskaupasta.

S-ryhmän tavoitteena on edetä kohti hävikin puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2022 hävikki oli vähentynyt 19 % lähtötilanteeseen verrattuna. Poisheittohävikkiä S-ryhmän marketkaupassa syntyi viime vuonna vain 1,44 %.

Lisätietoja:
toimialajohtaja Jussi Kaartinen
market- ja tavaratalokauppa
Satakunnan Osuuskauppa
p. 050-388 3045
jussi.kaartinen@sok.fi

100 000 kiloa vuodessa. Näin paljon ruoka-apua Satakunnan Osuuskauppa toimittaa hyväntekeväisyysjärjestö Satakunnan Elämän Leipä Sinulle ry:lle. Tämä tarkoittaa, että 200–250 apua tarvitsevaa saa viikoittain ruokaa sekä esimerkiksi hygieniatuotteita järjestön kautta.

Toiminnanjohtaja Kim Tapper pitää ruoka-avun määrää merkittävänä.

– Hurja määrähän se on, ja kaikki menee todelliseen tarpeeseen. Avunsaajien joukossa on tänä päivänä hyvin monenlaisia ihmisiä: opiskelijoita, työttömiä, eläkeläisiä – lähimmäisiämme, jotka syystä tai toisesta ovat vaikeassa elämäntilanteessa.

Tapperin mukaan korona-aika on selvästi lisännyt avuntarvetta. Suurimmillaan se oli viime vuonna pahimman koronatilanteen aikana.

Ruoka-apua myymälöistä päivittäin

Elämän Leipä aloitti toimintansa parikymmentä vuotta sitten. Aluksi vain keräiltiin ruokaa kaupoista, mutta vähitellen toiminta organisoitui ja systematisoitui. 2000-luvun alussa yhteiskunnassa pohdittiin laajemminkin, mitä kauppojen ylijäämäruualle pitäisi tehdä. Voitaisiinko sitä antaa tarpeeseen esimerkiksi seurakuntien tai avustusjärjestöjen kautta?

Asiaa vaikeutti tuolloin Suomen tiukka elintarvikelainsäädäntö ja sitä valvovat viranomaiset. Kun yhteiskunnallinen paine kasvoi, muuttui ääni Evirankin kellossa.

Satakunnan Osuuskauppa lähti yhtenä ensimmäisistä osuuskaupoista mukaan ruoka-avun jakamiseen. Se on alusta lähtien ollut Elämän Leivälle tärkeä yhteistyökumppani, tänä päivänä se kaikkein suurin.

Elämän Leipä ry:n keräysauto on Satakunnan Osuuskaupan työntekijöille tuttu näky.

– Haemme ruokaa ja muuta jaettavaa osuuskaupan myymälöistä päivittäin. Ruoka-apu odottaa meitä valmiiksi pakattuna aina tiettyyn aikaan tietyssä paikassa, Kim Tapper kertoo.

Eniten jaettavaa saadaan suurimmasta myymälästä eli Mikkolan Prismasta. Mukana on leipää ja maitotaloustuotteita, mutta myös lihajalosteita, vihanneksia, hedelmiä ja kuivatuotteita.

Elämän Leivän toiminta on kaikkinensa tehokasta. Hävikin hävikkiä ei synny juuri lainkaan, sillä omien yhteistyökumppaneidensa avulla hyväntekeväisyysjärjestö toimittaa ruokaa kaikkialle maakuntaan, jopa ulkomaille Latviaan ja Liettuaan.

Kaikissa vaiheissa varmistetaan kylmäketjun katkeamattomuus ja päiväysten riittävyys.

Vapaaehtoisvoimin

Elämän Leivän toiminta perustuu pääosin vapaaehtoistyöhön, ja kaikki sen toiminta rahoitetaan lahjoitusvaroin. Palkattuja henkilöitä on vain kaksi; Kai Tapper itse ja kirpputorin pyörittämisestä vastaava Jatta Elo. Vapaaehtoisten lisäksi työntekijöitä saadaan mm. työvoimatoimiston kautta. He ovat esimerkiksi kuntoutettavia ja työkokeiluun osallistuvia.

– Miehitys vaihtelee jonkin verran. Tällä hetkellä meitä on noin 25, Tapper kertoo.

Koronan vuoksi Elän Leipä jakaa ruoka-apua Porissa tällä hetkellä kerran viikossa, maanantaisin. Tapper toivoo, että pian päästäisiin normaaliin rytmiin eli kahteen jakopäivään.

Ruoka-avun lisäksi järjestö saa lahjoituksia myös erilaisiin arpajaisiin ja myyjäisiin, joilla toimintaa rahoitetaan. Satakunnan Osuuskauppa on lahjoittanut normaalin ruoka-avun lisäksi joka joulu erillisen summan hyvään tarkoitukseen.

Myyntipäällikkö Tapio Einola Prisma Mikkolasta toteaa, että osuuskauppa on erittäin sitoutunut ruoka-avun kaltaiseen vastuulliseen toimintaan.

–  Se on parasta mahdollista hävikin torjuntaa, hän toteaa.

Hävikkiruokaa lahjoitetaan säännöllisesti n. 20 yhteistyökumppanille eteenpäin jaettavaksi, ja myös yksittäisiin tarpeisiin. Kuvassa Porin Kuninkaanhaan koulun oppilaita tekemässä Prisma Mikkolasta lahjoitetusta hävikkiruoasta annoksia Hävikki-battleen.

 

Teksti: Pälvi Salo
Kuva: Riikka Kononen

Kun hotellin aamiaispöytä tai ravintolan noutopöytä notkuu houkutuksia, vanha sanonta ”silmät syövät enemmän kuin vatsa vetää” käy monesti toteen. Ns. lautashävikin vähentäminen onkin merkittävä tavoite Satakunnan Osuuskaupan ravintoloissa ja Original Sokos Hotel Vaakunassa.

Muutama vuosi sitten Vaakunan aamiaisella alettiin punnita asiakkaiden lautaselle jättämän ruoan määrää. Keskiarvona se oli 116 grammaa, mikä vastaa yhtä banaania tai neljää pientä nakkia.

Määrä voi äkkiseltään tuntua pieneltä, mutta vuositasolla puhutaan tuhansista kiloista ruokaa.
– Aloimme toden teolla miettiä, mitä voisimme tehdä hävikin pienentämiseksi. Laadimme aamiaisasiakkaan TOP3-ympäristöteot ja laitoimme ne saliin näkyville. Viestimme, että lautaselle kannattaa ottaa ruokaa vain sen verran kuin jaksaa syödä, sillä aina voi hakea lisää. Kehotimme käyttämään samaa kuppia ja lautasta toisenkin kerran, hotellipäällikkö Riina Kuusijoensuu kertoo.

– Olimme suorastaan hämmästyneitä, kuinka positiivisesti viestimme otettiin vastaan. Hävikin määrä väheni 56 % eli 65 grammaan per lautanen, mikä vastaa viittä siivua palvikinkkua. Tämä erinomainen tulos todistaa, että ihmiset ovat tiedostavia näissä asioissa ja valmiita vapaaehtoisiin vastuullisuustekoihin.

Ruokahävikki on globaali ongelma. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan maailmanlaajuisesti joka vuosi arviolta 1,3 miljardia tonnia ruokaa päätyy hukkaan tai hävikkiin.
Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaisissa ravintoissa syntyy elintarvikejätettä keskimäärin 160 grammaa asiakasta kohden päivässä. Tässä ovat mukana sekä tarjoiluhävikki, lautashävikki että keittiöhävikki.

Myös aamiaisen henkilökunta toimii kekseliäästi hävikin pienentämiseksi.
– Meillä leivotaan aika paljon ylijäämästä. Puurosta tehdään peltileipää, edellispäivän croissanteista loihditaan pullavanukasta ja eiliset keitetyt munat käytetään munavoihin, Riina luettelee esimerkkejä.

Aamiaisajan päättymisen lähestyessä tarjottavat laitetaan hieman pienempiin kippoihin.
– Viimeisellekin asiakkaalle haluamme tarjota runsaan ja herkullisen aamiaisen, mutta itse tuotetta voi silloin olla tarjolla vähemmän kuin aamun ensimmäisillä tunneilla.

Ennustetaan ja punnitaan

Mikkolan Ravintolamaailmassa hävikkiä seurataan ja kirjataan päivittäin.
– PizzaBuffassa valmistamme noutopöytään lounasta edellisen vastaavan viikon asiakasmäärien mukaisesti. Seuraamme myyntiä ja ennustamme aktiivisesti tulevaa. Kokit valmistavat ruoat tarkasti reseptiikan mukaisesti – kerrallaan pieniä määriä ja lisää sitten, jos menekki yllättää, ravintolapäällikkö Suvi Lehmus kertoo.

Myös Pressossa työntekijät seuraavat niin viikoittaista hävikkiprosenttia kuin sitä, mitkä tuotteet ovat menneet hävikkiin. Numeroiden valossa hävikinhallinnassa on onnistuttu erinomaisesti.
– Tavoitteena ei koskaan ole hävikkiä nolla, vaan sitä saa ja pitääkin tulla. Näin varmistetaan, että noutopöydät ja vitriinit ovat herkullisia ja täynnä valinnanvaraa myös viimeisten myyntituntien aikana, Suvi huomauttaa.

Mikkolan Ravintolamaailman uuden kassajärjestelmän avulla on mahdollista päästä kiinni yhä parempaan ja tarkempaan hävikin hallintaan. Järjestelmä tuottaa monenlaisia raportteja ja analyysejä liittyen myyntien ennustettavuuteen sekä hävikkiin.
– Punnitsemme kaiken noutopöytään vietävän ja sieltä pois heitettävän ruoan, jolloin pääsemme kiinni siihen, kuinka paljon asiakkaat todellisuudessa syövät. Näin ennustettavuus paranee edelleen, Suvi kertoo.

Ravintolamaailmassa on hiljattain otettu käyttöön myös mobiilisovellus ResQClub, jonka avulla hävikkiruokaa myydään asiakkaille edulliseen hintaan. Toistaiseksi myynnissä on ollut Presson kahvilatuotteita illan päätteeksi, mutta jatkossa tarjolla on myös Buffan lounasruokaa annoksittain pakattuna. Nyt on siis hyvä hetki ladata sovellus ja ryhtyä pelastamaan hävikkiruokaa!

Teksti: Pälvi Salo ja Kimmo Salo
Kuva: Leena Mettälä

Tämä on Hävikistä hyvikiksi -juttusarjan neljäs osa. Muut osat voit lukea täältä

Suomen suosituimpia lounasravintoloita ovat ABC-liikennemyymälät, joissa syödään vuosittain
jopa viisi miljoonaa noutopöytäateriaa. Hävikki on kuitenkin häviävän pientä.

Satakunnan Osuuskaupassa noutopöydän herkkuja nautitaan kolmessa ABC-liikennemyymälässä eli Tikkulassa, Huittisissa ja Kiikoisissa yhteensä lähes 200 000 annosta vuosittain.
Kun noutopöydät notkuvat lähes aamusta iltaan, miettii moni valveutunut asiakas, kuinkahan paljon tuossa syntyy hävikkiä.

– Totta on, että konsepti on tässä mielessä vaativa. Kun pikaruoka- ja á la carte -annoksia valmistetaan tilausten mukaan, täytyy noutopöydässä osata arvioida asiakasmääriä ja ruoan menekkiä mahdollisimman tarkasti tunti tunnilta. Ruoka ei saa loppua, mutta ei sitä myöskään saa mennä haaskuuseen, ryhmäpäällikkö Kimmo Järvi toteaa.

Kimmolla on kuitenkin hyviä uutisia kerrottavanaan. Satakunnan Osuuskaupassa noutopöydän hävikki on häviävän pientä, vain noin 1,5 prosentin luokkaa yksikön koosta riippuen.
Esimerkiksi joulukuussa 2020 ABC Tikkulan noutopöydästä myytiin 6 000 annosta, joista hävikkiin meni 179 eli keskimäärin kuusi annosta päivässä. Tämä tarkoittaa, että joulukuun hävikkiprosentti oli tasan yksi.

Tarkkaa seurantaa

– Hävikin minimointi on katehallinnan ja tuloksenteon kannalta ratkaisevan tärkeässä roolissa. Samalla se on osa vastuullista toimintaamme. Kaikki hävikkiin menevä ruoka punnitaan ja kirjataan ylös. Tämä mahdollistaa erittäin tarkan seurannan, Kimmo Järvi kertoo.
Tavoitteena ei kuitenkaan ole hävikkiä nolla. Kolikon toisella puolella on asiakastyytyväisyys, joka on kaikessa liiketoiminnassa tärkein lähtökohta.

– Noutopöydän on oltava houkuttelevan näköinen ja täydessä iskussa koko päivän. Tuoreuden ja saatavuuden on oltava kunnossa.

Kuinka hävikin minimointi ja saatavuuden varmistaminen samanaikaisesti onnistuu?
– Nykyaikaiset taustajärjestelmät antavat meille dataa ja numeroapua, mutta loppujen lopuksi tärkeintä on henkilökunnan ammattitaito, Kimmo vastaa.

Viikkoennusteen ravintolaan tilattavista raaka-ainemääristä tekee keittiömestari.
– Ruoan valmistuksen rytmittäminen on avainasioita. Valmistussuunnitelma on mahdollista laatia päiväkohtaisesti tunnin tarkkuudella. Näin ruoka on jatkuvasti tuoretta ja myös valmistushävikki pientä.

Vastuullista toimintaa

Asiakkaiden käyttäytyminen noutopöydässä on tänä päivänä hyvin fiksua. Halu välttää turhaa hävikkiä on yleistynyt. Se, mitä lautaselle otetaan, yleensä myös syödään.
– Paras tae pienelle lautashävikille on se, että laatu ja maku ovat kunnossa – näin ruoka katoaa parempiin suihin. Lautashävikin pienentämiseen vaikutamme myös viestinnällisin keinoin eli kerromme asiakkaille, että ruokaa voi aina hakea lisää, Kimmo sanoo.

Menekin ennakointia helpottaa se, että suuret ryhmät ilmoittavat etukäteen saapumisestaan. Yli 90-prosenttisesti tiedetään, milloin pihaan kurvaa bussillinen nuoria urheilijoita tai aktiivinen eläkeläiskerho.

Mitä sille pienelle hävikille, jota liikennemyymälöissämme syntyy, tapahtuu?
– Tikkulassa ja Huittisissa on käytössä hävikkiruokasovellus ResQ, jonka kautta ylijäänyttä ruokaa myydään ulos todella edullisesti. Kaatopaikalle emme vie biojätettä lainkaan, vaan S-ryhmä hyödyntää sen biopolttoaineiden valmistuksessa, Kimmo Järvi kertoo.

Kaikissa ABC-marketeissa ovat käytössä samat hävikinhallintamenetelmät kuin muissakin Satakunnan Osuuskaupan marketeissa.

Teksti: Pälvi Salo
Kuva: Leena Mettälä

Tämä artikkeli on kolmas osa Hävikistä hyvikiksi -juttusarjasta.

Ilmastotekoja. Kuluttajaystävällisiä tekoja. Liiketoiminnan kannalta järkeviä tekoja. Tätä kaikkea on hävikin torjunta ruokakaupassa.

Olet todennäköisesti törmännyt Satakunnan Osuuskaupan marketeissa punalaputettuihin tuotteisiin, joista on luvassa reilu – joko 30 tai 60 prosentin – alennus. Ne ovat täysin ehtaa tavaraa, vaikka niissä parasta ennen -merkintä tai viimeinen käyttöpäivämäärä onkin jo lähellä.

Käytäntö on yhtenäinen kaikissa osuuskaupan myymälöissä sekä koko S-ryhmässä.
– Punalaputtamalla tuotteita teemme hävikistä hyvikkiä. Ensisijainen tavoitteemme on toimia vastuullisesti. Näin toteutamme lupaustamme edullisesta hintatasosta ja minimoimme samalla hävikkiin menevän ruoan määrää, toimialajohtaja Jussi Kaartinen toteaa.

30 prosentin alennus on ollut käytössä myymälöissä jo pitkän aikaa. Muutama vuosi sitten otettiin käyttöön myös lisäalennus, yhteensä 60 prosenttia, jonka saa iltaisin kello 21 jälkeen. Kesäkuun alusta lähtien alennuksen on saanut viimeisen tunnin aikana myös niissä myymälöissä, jotka sulkeutuvat ennen kello 21.

Punaiset laput ovat olleet menestys koko valtakunnassa. S-ryhmän ruokakaupoissa myytiin vuonna 2019 yhteensä noin 80 miljoonaa punalaputettua tuotetta. Niiden ostaminen mielletään tänä päivänä fiksuksi ekoteoksi.

Henkilökunnan osaaminen avainasemassa

Hävikin tekeminen hyvikiksi alennusten sekä hyväntekeväisyyteen menevien ruokalahjoitusten muodossa on tärkeä osa poisheittohävikin minimointia. Vielä merkittävämpi asia pienen hävikin takana on kuitenkin se, että asiat tehdään myymälöissä alusta loppuun oikein.
– Kaikki lähtee siitä, että osaamme arvioida menekkiä ja siten tilata tuotteita oikeat määrät. Tässä meille tulee avuksi nykyaikainen teknologia. Menekin ennustaminen ja automaattiset tilausjärjestelmät ovat yksiköissämme jo arkipäivää. Niiden avulla pyritään optimaaliseen tuotteiden kiertoon eli siihen, että hävikki on mahdollisimman pientä, mutta samanaikaisesti tuotteiden saatavuus aina kunnossa, Jussi Kaartinen toteaa.

Hän muistuttaa, että teknologia on kuitenkin vain joukko työkaluja, joita ihmiset käyttävät. Avainasemassa on henkilökunnan osaaminen.
– On pidettävä huolta siitä, että tilaaminen tapahtuu oikea-aikaisesti ja kaikkiin poikkeamiin reagoidaan välittömästi, muuten ennustepohjainen tilaaminen ei toimi oikein. Tuotteiden esille laitossa on aina muistettava tarkkailla tuoreutta ja laatua niin, että alentamiset osataan tehdä oikea-aikaisesti.

Leipää, hedelmiä ja vihanneksia ruoka-apuun

Eniten hävikkiä ruokakaupassa uhkaa syntyä tuoretuotteissa kuten lihassa, kalassa, leivässä, hedelmissä ja vihanneksissa. Punalaputetuista tuoteryhmistä myydäänkin euromääräisesti eniten pakattuja liha- ja kalatuotteita ja kappalemääräisesti eniten leipomotuotteita.
– Hedelmissä, vihanneksissa ja leivässä punalaputusta ei käytetä, vaan lahjoitamme niitä hyväntekeväisyyteen. Yhteistyökumppanimme hakevat ruoka-apua päivittäin toimipaikoistamme, Jussi Kaartinen kertoo.

Kaartisen mukaan Satakunnan Osuuskaupassa on onnistuttu hyvin ruokakaupan hävikin torjunnassa. Viime vuonna hävikki pieneni 3,5 prosenttia, mikä on erinomainen saavutus, olihan se jo ennestään hyvällä tasolla.
– Oikein hinnoitellut ja haluttavat tuotteet ovat paras tae sille, että hävikki pysyy jatkuvasti pienenä, Kaartinen summaa.

Teksti: Kimmo Salo
Kuva: Leena Mettälä

Tämä artikkeli on toinen osa Hävikistä hyvikiksi -juttusarjasta.

S-ryhmän tavoitteena on puolittaa ruokahävikkinsä vuoteen 2030 mennessä. Satakunnan Osuuskaupassa otetaan koko ajan käyttöön uusia keinoja, jotta syömäkelpoista ruokaa ei päätyisi haaskuuseen.

Suurin osa, noin kolmannes, kaikesta ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa. Tämä tarkoittaa, että me suomalaiset hukkaamme ruokaa 120–160 miljoonaa kiloa vuosittain. Henkilöä kohden se tarkoittaa 20–25 kiloa vuodessa eli ruokaa menee hukkaan noin sadan euron arvosta.
Hävikkiä syntyy myös alkutuotannossa sekä elintarviketeollisuudessa. Yleinen käsitys on, että erityisen paljon sitä syntyy kaupoissa ja ravintoloissa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan kokonaisuutena nämä toimialat hoitavat leiviskänsä hävikintorjunnassa hyvin.

Kunnianhimoiset tavoitteet

S-ryhmä on hävikintorjunnassa edelläkävijä. Jo pitkään myös me Satakunnan Osuuskaupassa olemme pyrkineet minimoimaan ruokahävikkiä kaikilla toimialoillamme. S-ryhmä päivitti oman ruokahävikkitavoitteensa vuoden 2020 lopulla osana uutta vastuullisuusohjelmaa. Nyt tähtäimessä on hävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä.
Tämän kunnianhimoisen tavoitteen toteutumiselle antaa uskoa se, että viime vuonna S-ryhmän ruokakauppojen hävikki laski peräti seitsemän prosenttia. Satakunnan Osuuskaupassa vastaava luku oli 3,5 prosenttia.

Muutoksen taustalta löytyvät sekä toiminnan kehittäminen että koronapandemian takia selvästi kasvanut kysyntä.
– Hävikin pienentäminen on meille selkeä vastuullisuusvalinta. Kaatopaikalle ei tänä päivänä lähde marketeistamme, ravintoloistamme eikä liikennemyymälöistämme jätettä käytännössä lainkaan, toimialajohtaja Jussi Kaartinen kertoo.

Samaan hengenvetoon hän toteaa, että hävikinhallinta on myös taloudellisesti järkevää toimintaa.
– Meillä Satakunnan Osuuskaupassa mietitään jatkuvasti uusia keinoja välttää hävikkiä. Joskus niiden avulla pystytään samanaikaisesti parantamaan palvelua ja toteuttamaan asiakkaiden toiveita – toisin sanoen tekemään hävikistä hyvikkiä, Kaartinen jatkaa.

Hävikinhallinta vaatii henkilökunnalta jatkuvaa valppautta ja monenlaista osaamista. Hävikkiä nimittäin syntyy pitkässä ketjussa useammassa vaiheessa, joihin kaikkiin on mahdollista vaikuttaa: tilaamisessa, kuljetuksessa, vastaanotossa, varastoinnissa ja säilyttämisessä sekä esillepanoissa ja valmistuksessa.

Hävikistä hyvikiksi -juttusarjassa kerromme, kuinka Satakunnan Osuuskauppa osana S-ryhmää kehittää toimintaansa hävikin minimoimiseksi. Kurkistamme toimenpiteisiin liikennemyymälöissä, marketeissa, hotellissa ja ravintoloissa. Kerromme myös, kuinka uutta teknologiaa hyödynnetään hävikin torjunnassa.

Vuosittain lahjoitamme merkittävän määrän ruokaa hyväntekeväisyyteen, mikä sekin on vastuullinen tapa torjua hävikkiä. Esittelemme juttusarjassa tätä toimintaa ja kerromme yhteistyökumppaneistamme.

Teksti: Kimmo Salo
Kuva: Leena Mettälä